Kategoria: Uncategorized

Julkaistu

Kuntavaalit 2025

Haluan olla edelleen kehittämässä Espoota elävänä ja viihtyisänä kaupunkina, joka toimii kestävällä pohjalla huomioiden kuntalaisten mielipiteet. Kaikki työkalut tulee olla pöydällä: luontoarvot, asumisen monimuotoisuus, palvelut, koulutus, harrastukset, liikenne, rakentaminen ja kaavoitus sekä talous.

Olen toiminut Espoossa eri luottamushenkilöelimissä: urheilu- ja ulkoilulautakunnassa (nykyisin liikunta- ja nuorisolautakunta), ympäristölautakunnassa, kaupunkisuunnittelautakunnassa, terveys- ja sosiaalitoimen eri jaostoissa, kaupunginhallituksen varajäsenenä ja sen tila- ja asuntojaoston jäsenenä sekä kaupunginhallituksen edustajana opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Näiden lisäksi olen ollut konserniyhtiö Espoo Cateringin hallituksessa. Tällä hetkellä toimin Espoon Asuntojen hallituksessa.

Puolueen toiminnassa olen ollut mm. Espoonlahden osaston puheenjohtajana, Espoon kunnallisjärjestön puheenjohtajana sekä puoluevaltuuston jäsenenä.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri pääaineenani analyyttinen kemia ja sivuaineenani mm. ympäristötiede. Työelämässä olen saanut erikoistua erilaisiin ympäristön tuomiin haasteisiin ympäristöasiantuntijana työskennellessäni Suomessa ja eri puolilla maapalloamme. Arkea olen elänyt Tansaniassa, Kiinassa ja Virossa sekä tämän lisäksi minulla on kosketus työskentelyyn kymmenissä kulttuureissa ja olen oppinut löytämään oikeita ratkaisutapoja yhteistyön ja tasapainoisen kehityksen turvaamiseen.

Lisäksi liikunta on näytellyt isoa osaa kaikessa toiminnassani. Tapiolan Yhteiskoulun (nyk. Tapiolan Lukio) urheiluseuran puheenjohtajana, Espoon Tapioiden perustajajäsenä ja alun sihteerinä/toiminnanjohtajana sekä johtokunnan jäsenenä. Uinnissa olen ollut mukana hallitustyöskentelyssä ja puheenjohtajana jo ennen Cetus Espoon perustamista, jonka perustajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja olin. Toimin myös uinnin kansainvälisenenä tuomarina sekä vuoden 2000 Mäkelänrinteen ja Espoon Nuuksion uinnin Euroopanmestaruuskilpailujen koko kilpailutoiminnan vetäjänä sekä järjestelytoimikunnan varapuheenjohtajana. Tämän jälkeen vastuullani oli uinnin 2006 Euroopanmestaruuskilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtajuus.

Tällä hetkellä mieluisena tehtävänä on mm. Espoon Sirkus- ja Teatterikoulun – ESKOn – hallituksen jäsenenä toimiminen. Teatteri ja elävä taide on aina ollut lähellä sydäntäni.

Luottamustyössä tarvitaan kokemusta, osaamista, yhteistyötä ja vastuuta. Olen valmis antamaan oman panokseni tähän.

www.jukkavilske.fi

Julkaistu

Kohti Hyvinvointialueita

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on merkittävä askel suomalaisen hyvinvointivaltion kehityksessä. Uudistuksen tavoitteena on luoda vahvemmat, yhdenvertaisemmat ja toimivammat palvelut kaikkialle Suomeen. Jokaisen meistä on voitava luottaa saavamme tukea ja hoitoa sitä tarvitessamme. Näiden tavoitteiden toteutuminen vaatii vahvoja hyvinvointialueita, joiden päätöksenteko toimii tehokkaasti, palvelut ovat käyttäjälähtöisiä, rahoitus turvattu ja demokratia toimivaa.

Sote- palvelujen tuottamisessa järjestöt ja yritykset ovat arvokkaita kumppaneita, joiden kanssa yhteistyössä voidaan lisätä palvelutarjontaa, vastata yksilöllisiin tarpeisiin ja purkaa hoitovelkaa. Palveluiden järjestämisen tulee kuitenkin aina olla julkisen toimijan vastuulla ja julkisen palveluntuotannon tulee olla riittävää palvelujen turvaamiseksi. Hyvinvointialueiden tulee olla luotettavia ja ennakoitavia kumppaneita yrityksille ja järjestöille.

Uudistuksen tärkein tavoite on turvata yhdenvertaiset, laadukkaat ja kattavat palvelut.  Oikein toteutettuna uudistus myös tehostaa toimintaa ja hillitsee kustannusten kasvua.

Käyttäjälähtöisyyden on oltava palveluiden ja niiden sijoittumisen keskeinen mittari. Palveluiden on oltava helposti saavutettavissa ja saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että iltaisin ja viikonloppuisin tarjottavia palveluita on lisättävä, jotta erilaisissa elämäntilanteissa olevat ja työajoilla työskentelevät ihmiset voivat saada palveluita.

Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin tarjoamalla terveys- ja mielenterveyspalveluiden ohella muuta virikkeellistä toimintaa ja tässä hyvinvointialueiden sekä kuntien kitkattoman yhteistyön tulee toimia hyvin niin koulu- kuin harrastetoiminnan kohdalla.

Lisäksi ikääntyvien kansalaisten hoiva on järjestettävä siten, että se on turvallista kotona niin kauan se on mahdollista, mutta hoivayksiköiden palvelut tulee olla heidän ulottuvilla heti kun niitä tarvitaan.

Pelastustoimea ei myöskään tule unohtaa, sillä on tärkeä rooli turvallisen elämän osana. Pidetään huolta sen resursseista ja toimivuudesta.

Samalla kun painotamme sote- ja pelastustoimen palveluiden tärkeyttä, tulee muistaa ylläpitää riittäviä henkilöresursseja jokaisella toimialueella ja tarjota henkilöstölle koulutusta ja tehtävätasoa vastaavaa palkkausta. Näin turvaamme parhaiten avun silloin kun sitä tarvitaan.